Olin pitkästä aikaa tanssitunnilla, ensimmäisellä show-tunnilla varmaan puoleen vuoteen. Ja sen myös huomasi, koska jotkin asiat joiden pitäisi olla ihan yksinkertaisia ja joiden pitäisi toimia jo siksi että olen tehnyt niitä aiemmin, ei vaan onnistuneet. Toisaalta tämä pitkähkö tauko on tehnyt tosi hyvää mun liikkumiselle, kun kroppa ja pää on saaneet vähän levätä ja jotkin asiat on siksi loksahtaneet kohdilleen. Ja tuntiasenteeni on parantunut taukoilun myötä ihan huimasti. Vaikka täytyy myöntää, että tunnille meneminen jännitti tosi paljon.
Tasapainoni, joka ei ole hirmu hyvä koskaan ollutkan, on kadonnut kokonaan. Ehkä se on karannut, kun totesi, että jollakulla muulla sille voisi olla käyttöäkin. Ei voi tietää. Ehkä yritän etsiä sen takaisin. Ja kun nyt kadonneista asioista aloitin, niin toinen sellainen on kunto. Tehtiin tosi vähän lihaksia ja meinasin luovuttaa kesken. Noloa.
Ja tosiaan, kaikesta huolestuttavin asia tässä on vielä kertomatta: kyseessä oli alkeistunti. Eli ei edes mikään oikeasti vaikea ja rankka tunti. Okei, show ei ole oikein ikinä ollut mun lajini, enkä oo treenannut sitä koskaan paljon, mutta se on kuitenkin tarpeeksi lähellä nykyä, jazzia ja muita vastaavia, että mun pitäisi kyllä pärjätä siinä ihan hyvin.
Mutta tuntisarja oli kiva. Se oli itseasiassa tulevan kevätjuhlanäytöksen koreografia. Mä niin tykkään Jarin sarjoista. En muistanutkaan kuinka hienoja ne on. Tekisi melkein mieli mennä kevätjuhlassa lavalle vain koska se sarja on niin kiva.
En muistanut myöskään kuinka kivaa soolotanssitunnilla voi olla. Ihan mahtavaa! Hyvää musaa ja oikeeta fiilistelyä. Tätä lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti