Kauppamatkavalssi, pihaboogie ja roskakatosrumba

Maanantaipäivääni ilahdutti kauppamatkavalssi, pihaboogie ja roskakatosrumba. Illalla kävin testailemassa lattariaskelia Ugglassa ((C.O)) Olipa vaikeaa pitkän tauon jälkeen. Eikä ollut ehkä mun paikkani. Alhaalla ahdistavaa paikan puolesta, ylhäällä musa vähän liian kovalla.

Muuten tanssifiilikset on vähän laskussa nyt, mutta ehkä se taas kohta. On muuten kipeät lihakset kun tein pitkästä aikaa alphaa tiistaina.. Mut locking on niin kivaa. Joskus pitäs päästä taas tunneille!

Kadonnut tanssiflow

Flow vaatii tekniikkaa, mutta katoaa kun keskittyy siihen liikaa eikä osaa päästää irti. Soololajeissa on aina ollut helpompi irrotella, kuin paritanssilajeissa. Helpompi pitää itse hauskaa, kun ei kokoajan pelkää sotkevansa toisen tanssia.

Mietin, että pitäisi ehkä kadota taas hetkeksi soolotanssimaailmaan. Tai ei ehkä kadota, mutta löytää joku laji soolotanssipuolelta jota jaksaisi taas treenata säännöllisesti. Laji jota tanssiessa saavuttaa flown. Nykytanssi olisi ihanaa, en vaan oikein tiedä minkä tasoisille tunneille mun pitäisi mennä. Helpompi ratkaisu olisi löytää kokonaan uusi laji, jolloin voisin aloittaa suosiolla alkeista.

Viime aikoina tanssilajeista on jaksanut oikeasti kiinnostaa vain boogie woogie. Jopa locking on kadonnut jonnekin. Ja steppihaaveet. Tavoitteet menee hauskanpidon edelle, ja bw:ssä mulla on tavoitteita. Ja jotenkin, koska on laji jossa haluan kehittyä paljon ja nopeasti, ajattelen kaiken muun tanssimisen jollain tavalla bw:tä tukevana. Jollen löydä tanssitunnista tai treenistä jotakin, jonka pystyn jollakin tavalla itselleni perustelemaan boogieta tukevaksi, en jaksa kunnolla innostua. Oli mulla joskus kai lockingissakin tavoitteita, en vaan enää muista mitä ne oli.

Olen ilmoittautunut balettitunnille, ja odotan ekaa tuntia, jolle pääsen, aika innoissani. Vähän peloissani myös, koska vaikka oon menossa alkeisiin, niin kesken kauden aloittaminen voi olla silti haastavaa. Mutta tuon balettitunnin mä nimenomaan nappasin kalenteriini muuta tanssitekniikkaa (tai no, ketä mä yritän huijata, boogieta) tukevana.

Pitäisi siis löytää soololaji, jossa olisi tavoitteita. Soololajien ongelma vaan on, etten usko enää kehittyväni niissä tarpeeksi hyväksi, että olisin tyytyväinen. Kaikki tavoitteet lässähtää jo siinä. Mutta ehkä flown saavuttaminenkin voisi olla tavoite?

Palautin mun tanssipäiväkirjan parin vuoden takaa, ja yritän siihen raapustella fiiliksiä aina tuntien ja treenien jälkeen. Etsin flowta myös vanhoista blogipostauksistani, ja yhdessä niistä olin vähän samanlaisessa tilanteessa ja mietin kahden vaihtoehdon väliltä:

1 Pitää taukoa tanssimisesta.

2 Jatkaa treenaamista.

Nyt tiedän, että toinen on mulle ainoa mahdollinen vaihtoehto. Mun tavoitteena on tulla hyväksi tanssijaksi, eikä sellaiseksi tule, jollei treenaa silloinkin kun se ei tunnu mukavalta. Ja se ei todella aina tunnu. Mutta sitten pitää vaan löytää jokin näkökulma tai juttu, joka palauttaa tanssimiseen edes osan kadonneesta ilosta. Onnistuin mä siinä aiemminkin, niin miksen nytkin.

Taidankin alkaa harrastaa paritanssia flown kanssa. Tai jollei se onnistu, miksen voisi tanssia lattian kanssa, ehkä se houkuttelee flown takaisin. Lattia on kuitenkin se tyyppi, josta löytyy apu tanssimiseen, aina. Jopa silloin kun tavoitteena on olla ilmassa koko tanssi, niin kuin yksi mun boogieidoleista näyttää tekevän. (:

Koska epäselvät vihjeet on parhautta (viennit ei ;)

Tässä pieni maistiainen siitä mitä ehkä on luvassa, kunhan saadaan koreografia aikaan Emilian ja Jussin kanssa (:

Kuvan napannut Tero Tidenberg. Itse sitä vähän pilasin kuvankäsittelyohjelmilla (:

Mitä oon aikasemmin paljastanut, on että teos tulee sisältämään lockingia ja boogieta. Ja nyt voin vielä paljastaa että meillä on virallinen kuvaaja, elikkäs Tero. Jee!

Locking Boogie Woogie Locking Boogie Woogie Lock...

Tänään tajusin olevani locking-tunnin kiintiömummo. Siis se tyyppi, jolla ei vaan kunto kestä ja kroppa pysty kaikkeen, ja joka ei nappaa liikesarjoja ihan yhtä nopeasti kuin ne ryhmän junnut - eli kaikki muut ryhmäläiset. Mutta ei se mitään, sillä tänään mä myös näin pitkästä aikaa peiliin katsoessani ihmisen, joka tanssii. Se oli aika mukava tunne!

Äiti pyysi mua kertomaan, mitä tanssin, kun sen työkaverit kyselee, eikä äippä osaa vastata, siispä: Tanssin lockingia, lavatansseja, boogie woogieta, argentiinalaista tangoa ja vähän lindy hoppia. Nuo nyt ehkä on tämänhetkiset lajit. Lisäksi periaatteessa tanssin nykytanssia ja haluaisin stepata.

Mun kunto on kadonnut. En tiedä mitä mulle on tapahtunut, mutta eilen boogie-tunneilla loppui vaan kunto kesken, ja sama kävi tänään locking-tunneilla. Mutta onko silti ehkä siisteintä, että mun torstai- ja perjantai-illat täyttää kaksi noin iloista ja energistä tanssilajia!

Samoja lajeja muuten yritetään vertailla Emilian ja Jussin kanssa treenaillessa. Ehkä saadaan kasaan myös kiva pieni koreo, mutta siitäpä en kerrokaan nyt enempää.

Kivaa viikonloppua!

Tanssisyksy

On näköjään ollut niin kiire, etten ole kerennyt edes miettimään blogiani. Olen muuttanut ja tanssinut. Huomattavasti enemmän jälkimmäistä.

Mun tanssisyksyyni kuuluu argentiinalaista tangoa, lindy hoppia, lavatansseja viejänä, boogie woogieta ja lockingia.

Eipä oo muuten tango mitenkään helppoa. Mutta ihan äärimmäisen kiinnostava laji! Oon nyt jäänyt ihan koukkuun. Vaikka en ehkä ihan niin koukkuun kuin boogieen, joka koukutti mut kerralla täysin. Mulla oli siitä lajista jotenkin väärä käsitys sen perusteella että olen vain katsonut sitä, enkä itse tanssinut. Kuvittelin etten tykkää siitä, ja hups, koukutuin kun kokeilin.

Lindystäkin kai yritän tykätä yhä edelleen. Tai tykkäänkin, mutta oon nyt jotenkin hukannut sen jutun miksi se on kivaa. Kertokaa mulle joku, miksi lindy on kivaa!? (:

Ja voihan locking. Se on kyllä ihan parasta! Vetäsen sitä joka perjantai sellaisen kahden tunnin setin. Ekalla tunnilla hullutellaan ja tokalla hiotaan tekniikkaa. Niiden tuntien jälkeen on kyllä kiitettävän puhki!

"Energia pyllyssä on kokoajan taaksepäin" ja viejärankkaus nro. 2 ihan vaan koska kello on liikaa

Kesäkuun alkupuolella oli AfroLatin Flow tanssifestarit, joille tietenkin piti osallistua. Kuinkas muutenkaan. Afro house -tunnilla löysin pitkästä aikaa sarjan tekemisen ilon. Menin tunnille, koska edellisen illan bileissä fiilistelin kuduroa. Mulla tosin meni selkä jumiin, että se siitä sitten. Mutta pitäisi varmaan raahautua tässä joskus taas jollekin tunnille missä pääsee tekemään sarjaa. Ehkä locking. Kävin myös parilla kizomba-tunnilla, parissa bolerossa ja aika pitkälti vahingossa päädyin myös yhdelle semba-tunnille. Viimeksi mainittu ei kyllä ehkä ole ihan mun lajini, vaikka voisi toki ihan vähän auttaa jos aloittaisi alkeistunnista. Ainiin ja yksi tuttu viejä pakotti mun (viimeinkin) myös zoukin alkeisiin. Ei se nyt kai edelleenkään ole ihan mun laji, mutta opettajat oli huiikeat. Tosin samaa voisi kai sanoa about kaikista AfroLatin Flown opettajista. Ihania, hauskoja tyyppejä, ja hyviä siinä mitä ne tekee!

Mitä tohon otsikon toiseen osuuteen tulee, niin mun mielipiteeni joistakin viejistä on jossain määrin muuttuneet ekan viejärankkaukseni jälkeen.

1 Mä oon löytänyt suomalaisen tangon fiiliksen ja vaikkakin on edelleen ne samat kaksi viejää, joiden kanssa sitä tykkään tanssia, toinen niistä ponnahti iiihan huimasti ylöspäin tämän kesän ensimmäisen HOTin Oitti-viikonlopun aikana!

Tämä samainen kaveri ponnahti myös hitaan valssin lemppariviejäkseni pelastaessaan mun vähän nihkeän tanssi-iltani Riutalla iihanilla tansseilla, joiden en ehkä olisi toivonut loppuvan ihan niin pian.

Ja voiei, mä en osaa Boogie Woogiesta edes perusaskelta, mutta oon jo pari kertaa hakenut tätä viejää vahingossa Boogieen, ja vaikkakin mulla on ollut tosi kivaa, niin pelkään aina että aiheutan jotai traumoja huikeen hyvälle viejälle, kun ehkä just ja just kykenen pysymään perässä - tai sit en. :D

2 Kakkosviejänä mulla on tyyppi, jonka kanssa erityisesti bugg on aina hullun hauskaa. Myös hidas valssi ja hidas foksi on mukavaa tämän viejän kanssa. Mutta se bugg! ((:

3 Tiukasti kakkosen perässä tulee tyyppi, jonka kanssa tanssin melkein mitä vain. Hidas foksi, bolero, kizomba ja bachata on parhaita, mutta muutkin lajit menee. Paitsi salsa, salsa ei mene :D

4 -> Sitten on paljon ihania viejiä, jotka ei ikävä kyllä mahdu kolmen lempparin joukkoon, koska kolmen lempparin joukkoon mahtuu vain kolme viejää. Ja jännästi nämä muuttuu koko ajan, riippuen siitä kenen kanssa on tullut viime aikoina tanssittua huikeita tansseja.

Mä en ole oikeasti näin analyyttinen suhteessani viejiin. Enkä oikeasti arvostele kaikkia viejiä. Mua uskaltaa hakea. Todennäköisesti mun mielestä on ihan järjettömän hauska tanssia sun kanssa, jos vaan olet mukava tyyppi! Toivottavasti sullakin on mun kanssa, vaikken olekaan ehkä seuraajien parhaimmistoa. Toivottavasti oon edes mukava tyyppi. Ketään en oo vielä purrut. Carlos voi todistaa :D

Tanssitaan kun tavataan!

Kengät jalkaan ja tanssimaan

Viime lauantaina kävi niin että heitin pitkästä aikaa katutanssikengät olalle, ja lähdin katsastamaan SADE-jamien meininkiä. Ei olisi varmaan yksin tullut lähdettyä, mutta kun kaverikin halusi käydä katsomassa, niin mentiin sitten kimpassa. Ja kivaa oli. Vielä kivempaa ois ehkä voinut olla, jos olisi oikeasti tuntenut vähän enemmän niitä tyyppejä sieltä.

Eipä me pahemmin siellä uskallettu katutassifiiliksiä kokeilla, kun tuli sellainen olo, että ympärillä on ihmisiä jotka oikeesti osaa, niin ei kehtaa. :D Saatoin tehdä ehkä kolmisen locking-liikettä. Mutta tanssahdeltiin vähän buggia ja chachata ja hämmennettiin kizomballa. Ainiin, vedettiin me yksi zoukkin.

Nyt treenaillaan samaisen kaverin kanssa lockingia vähän ja tietty sit nykyäkin, kunhan vaan sinne asti päästään. On ihan huikeutta. Se on huippukiva ja tuntuu että molemmat saa treeneistä oikeesti jotain irti! Ollaan vaan onnistuttu sopimaan treenejä vähän huonolla menestyksellä, mutta ehkä nää aikataulutkin tästä :D

Tanssia taas

Oon nyt onnistunut käymään pari kertaa lockingissa. Jes! Se on edelleen hirmuisen kivaa. mun tanssi. Nykytanssi sen yhden kerran jälkeen jäi. Vaikka sekin on mun tanssi. Jos löytäisin jostain itselleni kivan nykytunnin, jolla onnistuisin käymäänkin, olisin onnellinen. Kohtuuhintaisen tietysti myös mielellään.

Huomenna aloitetaan yhden kaverin kanssa taas tanssipelleily. Tarkoituksena on tehdä nykytanssisoolo, mutta varmaan aloitetaan lockingista, koska on ideana että yritän opettaa sille perusteita sen verran että se voisi tulla pelastamaan mut, joka olen hyvin yksinäinen lockingin kesitasoryhmässä, kun siellä käy mun lisäkseni vain pienempiä ihmisiä (lapsia) (: Ideana ois myös huomenna räpsäistä pari kuvaa. Tutkaillen vain vähän sitä mikä toimii ja mikä ei, kun en oo pitkään aikaan oikein ollut kameran takana taas, mutta toivottavasti tulis ees jokunen ihan kiva kuva.

Perjantaina käytiin katsastamassa Teeriharjun lava Somerolla. Tilaa oli kivasti ja lattia oli hyvä. Kaunishan se paikka ei missään nimessä ollut, mutta tanssimaanhan sinne mennäänkin, ei katselemaan seiniä. Meitä oli autollinen, eli viisi, joista kaksi viejiä ja kolme seuraajia. Oli hurjan hyvä tanssi-ilta. Musiikki oli jees. Syke soitti toivomusrumban vaikka toive tuli vähän puskista, mistä kovin suuret respectit Sykkeen pojille! Paikalla oli myös pari pk-seudulta ainakin osalle meistä tuttua tansseissakävijää. Ja mä bongasin sieltä sellaisen sedän joka vei hirveän kivasti ja oli varmaan viisitoistakertaa parempi tanssija kuin minä. Sen jalkatyöskentely oli kovin arkkutangomaista (mun mielestä ainaski, kun en mikään asiantuntija ole), mutta sanoi vihaavansa sitä lajia tanssiasennon vuoksi.  Vain yksi tanssi sinä iltana oli vähän möö, kaikki muut oli hirmuisen kivoja. Tällaisia iltoja lisää! Ja pitää varmaan oikeesti alkaa käymään lavoilla nyt enemmän!

Lauantaina oli sitten HOTin bileet. Minä emäntänä. Ja kivaa oli. Tosi kivaa oikeestaan, vaikken odottanut siltä illalta (ainakaan tanssillisesti) juuri mitään. Tai ehkä juuri siksi oli niin kivaa. Tanssin yllättävän paljon. Ja yllättävän hyviä tansseja. Ihanat tangot, kivan kizomban, mukavia fokseja, hauskat  ja tosikivat buggit ja huikeat humpat, illan ainutta rumbaparia toki unohtamatta, mitkä nekin oli tosikiva tanssia. Löysin itselleni myös uuden lisäyksen lemppariviejiini, nyt näitä jo alkaa muutamia olemaan. Jee!

Mitä mun emännyyteen tulee, niin tuntui että suureksi osaksi vain istuin keittiössä ja kun tuli jotain mitä pitäisi tehdä, hymyilin jollekulle nätisti ja sen jälkeen sain taas istua rauhassa ja jutella mukavia. Ihmiset on ihania! Ihan järjettömän suuri kiitos kaikille jotka oli järjestämässä bileitä tai teki ainakin jotakin niiden eteen! Ja en tiennytkään, että olen niin hyvä delegoimaan! :DD

Olet kaunis

Kiitti Nina! Kaipa tämä nyt täytyy tehdä (:

"You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!"

 

1.

Video on liikkuvaa kuvaa, eli kuva. Aloitan tällä videolla, koska tätä en oo kehdannut vielä minnekään laittaa. Oon niin fail. Mutta tuo ilta oli niin mukava <3, että pakko kai tämä on jakaa. Onneks tosta ei nyt kuitenkaan ihan kauhean paljon näy, vaikka näkyy siinä kuitenkin kuinka mokaan :D

 

 

2.

Me lähdettiin yksi tiistaiaamu aamiaiselle Cafe Ekbergiin Mariannen kanssa ja päädyttiin pienen kaupungilla pyörimisen jälkeen koko loppu illaksi meille mussuttamaan vähän lisää. Oli kyllä mukava päivä! Kuvassa Marianne yrittää saada luomupunaviinipullossa ollutta synteettistä korkkia pois. Oli vähän tiukassa. :D

 

3.

Ylläs-Levi -vaellukselta. Olisikohan tuo ollut toinen päivä. Kuukkeli, onnenlintu tuli jopa melko lähelle kuvattavaksi. Ei tosin mun kameraani, sillä olin aika levoton enkä niin keskittynyt sitä kuvaamaan et oisin ollut tarpeeksi kauan paikallani. Nuo reissaajat taisi jatkaa tuosta Aakenukselle, joka me suosiolla jätettiin väliin, kun oltiin vähän väsyneitä.

 

4.

Tyttöjen kanssa lähdettiin yksi ilta bilettämään. Kun useammalla tuli viivytys matkaan eikä kaikki siis onnistuneet olemaan sovitussa tapaamispaikassa, sovittuun aikaan, me siirrettiin tapaamispaikkaamme kerrosta ylemmäs eli Rautatieaseman Rautatientorin puoleisessa päässä olevaan pubiin, jonka nimeä en nyt jostakin syystä saa päähäni. Ensimmäinen kerta kun tuolla kävin, ja oli ihan mukava paikka.

 

5.

Jokin peli-ilta tai vastaava mukava illanistujaistyyppinen ratkaisu Kuitusilla viime talvena. Tytöt touhuaa keittiössä. Itse saatoin olla siellä lähinnä tiellä, koska en ainakaan kovin paljon muista tehneeni mitään. Tää on mun mielestä tosi hauska kuva (:

 

Annetaan tunnustus eteenpäin Tiialle, Mariannelle (ja muille (ennen julkaisemattomat piirrustukset käynee myös ;)) ja Kajsalle (ja Tiukulle ja Tuimalle tietty).

.. . you've found funk . ..

Viikonloppuna oli SADE. Tapahtumaan sisältyi lauantaina Yaredin (Ruotsi) pitämät workshop-tunnit (locking ja hiphop) Saiffalla ja sunnuntaina jamit Gloriassa. Mä osallistuin locking workshoppiin, ja jameissa piti tietty käydä vähän haistelemassa meininkiä.

Päätin jättää kameran kotiin, koska tarkotuksena oli tutustua ihmisiin. Kameran taakse on vaan jotenkin niin helppo piiloutua, ja sen halusin välttää. Siinä oli nyt ehkä toinenkin hyvä puoli: en voi luottaa siihen että kuvat kertoo enemmän kuin sanat, vaan mun täytyy yrittää valottaa fiiliksiä sanallisesti. Aloitetaan kuitenkin lauantaista.

Se workshop oli ehkä siisteintä ikinä. Yleensä mm. lockingissa mun suurin ongelma on se, että olen liian jäykkä. Ajattelen liikaa ja liikkuminen muuttuu entistä vaikeammaksi, ja olen entistä enemmän jumissa, ja yritän analysoida liikettä vaan enemmän ja enemmän ja sit se on koko ajan vaikeampaa. Pitäisi vaan tehdä ja kokeilla, jos se vaikka asettuisi sitten kun hetken tekee väärin. Ja jollei, niin opettaja ehkä sitten jossakin vaiheessa huomauttaa.

Tuolla jotenkin onnistuin päästämään vapaaksi, pääsemään siitä jumista ja vaan tekemään. No en ihan kokonaan kuitenkaan päässyt jäykkyydestäni eroon, mutta tosi hyvin minuksi. Onhan tietysti ihan eri asia tehdä ja heittäytyä kun salissa on jotain 40 ihmistä, kun silloin kun ihmisiä on 10, uskaltaa paremmin, mutta en usko et se oli pelkästään sitä. Mä myös jotenkin sain siitä tanssin ajatuksesta kiinni paremmin.

En mä sillä että Teemunkaan tunnit huonoja olisi. Päinvastoin, ne on ihan huippuja! Mä tykkään varsinkin siitä, että oon oikeesti rätti-poikki-väsynyt tunnin jälkeen - mikä on ihan liian harvinaista. Se vaan että... no ehkä lainaan nyt fiksumpaani. Ennen workshop-tunnin alkua Teemu sanoi keksineensä hyvän vertauksen sille, miksi kannattaa käydä monien opettajien tunneilla. Se meni jotenkin näin: 

Jos ollaan matematiikan tunnilla, ja opettaja opettaa yhteenlaskua. 'Sulla on valmiiksi yksi omena ja saat yhden lisää, kuinka monta omenaa sulla silloin on?' Jollet ikinä syö omenoita niin ethän sä voi tietää. Toinen opettaja opettaisi saman asian näin: 'Sulla on valmiiksi yksi banaani ja saat yhden banaanin lisää, kuinka monta banaania sulla silloin on?' Sä syöt banaaneja, joten tiedät heti, että kaksihan niitä silloin on. Eli toinen opettaja osaa selittää asian niin että sä ymmärrät sen, vaikka toisen opettajan selitys ei olisikaan sulle ihan auennut...

En voi olla varma, siitä on liian pitkä aika, kun olen laskenut hedelmiä, mutta luulen että edellisessä ei oikeastaan ole mitään järkeä, mitä tuohon matikkaan tulee. (Syy siihen että naurahdin vähän huvittuneena vertauksen kuullessani.) Tunnin jälkeen jouduin kuitenkin toteamaan, että tanssin osalla tuo saattaa toimia. Mä nimittäin tajusin asioita, joita en oo ikinä Teemun tunneilla tajunnut. Asioita, jotka on olleet mun mielestä hämmentävän epäloogisia. Mut ehkä kyse ei olekaan siitä että mä olisin vaan niin armottoman surkea, enkä kykenisi oppimaan, vaan vain siitä että eri ihmiset ajattelevat asiat eri tavalla ja eri kautta.

Ja sitten siihen sunnuntaihin. Mitä mä yritin itseäni huijata, en mä osaa tutustua ihmisiin, ainakaan jos mun ei ole pakko. Mulla ei siis ollut sitä kameraa turvanani, mutta koska mentiin Janitan kanssa yhdessä, niin mun ei ollut pakko tutustua kehenkään. Toisaalta en voi olla varma, olisinko tutustunut ihmisiin yhtään sen paremmin, vaikka olisinkin ollut yksin (ja ilman kameraa). Siinä olisi vaan saattanut käydä niin, etten olisi viihtynyt ja olisin lähtenyt pois.

Tapahtuma oli hyviä tyyppejä täynnä, mutta se porukka on aika porukoitunutta, jolloin on melko vaikea mennä ja tututua ihmisiin - varsinkin jos on ujo. Kun kaikilla tuntuu olevan ne omat kaverit, on vaikea mennä juttelemaan. Vika voi olla myös mun taidossani tutustua ihmisiin - yksi niistä monista taidoista, joita haluan kehittää.

Mutta siistiä oli. Hienoa tanssia ja hyvä fiilis! On hämmentävää etten ole löytänyt katutansseja ja katutanssipiirejä ja -tapahtumia aiemmin, kun tää on niin selvästi mun juttu. Kysymys vaan kuuluu, kenen kanssa käyn noissa tapahtumissa sitten, kun Janita on Japanissa? Vapaaehtoisia, anyone? :-D

Not Freaky Friday for Me Today ... :- ((

Ikävä tanssimaan, kun oon ollu kipeenä enkä oo siis voinut käydä tunneilla. Tänään ois taas Teemun Freaky Friday, mun osaltani se tarkottas yhtä locking-tuntia ja yhtä house-tuntia. En pääse.

Mutta mullapa onkin hyvä ja ihan kivakin syy olla menemättä. Mä laittaudun nätiksi, pukeudun ihanaan pinkkiin iltapukuuni...

...ja lähden pitämään hauskaa Metsäylioppilaat ry:n 102-vuotisjuhliin (:

Kuva: Sakari Röyskö | Harrastin aika rajua muokkausta, kun piti saada ilme piiloon | 100-vuotisjuhlista tämä

:- D    <3 <3    <3

Nordic Moves & Juste Debout Finland 2011