maanantai 11. helmikuuta 2008

Kasveista ja eläimistä

Koska Suville ei riitä 355 kasvilajia, täytyy Suvin opetella myös eläimiä - nisäkkäitä ja lintuja. Tänään alkoi kurssi, ja voi olla että on ihan tarpeeksi hommaa nuidenkin opiskelussa vaikka kyllä mä periaatteessa aika monia lintuja jo tunnistankin. Ja onhan se sitten kiva kun osaa. Sitäpaitsi mä saan paljon enemmän tehdyksi silloin kun mulla on paljon tekemistä.
Tuolle kurssille ilmoittauduin jo joskus aika kauan sitten, mutta vasta oikeastaan tänään, ehkä kaksi tuntia ennen kurssin alkamista, päätin että aion oikeasti yrittää selvitä siitäkin.

Kasveihin palatakseni täytyy sanoa, että lukeminen on lähtenyt aika hyvin käyntiin. Yli 200 lajia olen jo lukenut / käynyt läpi ja ehkä puolet niistä vähintään kahteen kertaan. Osaan kyllä vasta noin viisikymmentä - ehkä - mutta onhan tässä vielä aikaa, vaikkei näin saisikaan koskaan ajatella.

Nyt taidan siirtyä nisäkkäiden tai lintujen pariin. Kivaa viikkoa kaikille! ((:

tiistai 5. helmikuuta 2008

Ajatus #4

"Etsin sitä oikeaa miljooninen ihmisten joukosta, enkä aseta sille muita vaatimuksia kuin, että se olisit sinä."
-tuntematon

Lähde: kotipaikka

sunnuntai 3. helmikuuta 2008

Haja-ajatuksia

Pitkästä aikaa postailua. On ollut hirveesti kaikenlaista tekemistä. Pakko päästä taas vaihteeksi blogiin riekkumaan. ;D

Kasvien lukeminen jatkuu, tai on oikeastaan vasta alkanut. Paniikki alkaa jo tulla, en mä millään ehdi niitä oppia..

Runoja oon jonkin verran kirjoitellut, mutta mitään kovin hienoa ei oo viimeaikoina päässyt syntymään.

Hyytiälä alkaa stressaamaan. Mä tuun niin hajoomaan niissä kahdeksassa viikossa, jotka siellä vietän.

Haalarit sain. Hienoa! :D

Jussi-gaalasta: vähän mahtavaa että Outi Mäenpää voitti naispääosan jussin! Meni kyllä oikealle ihmiselle, ihan mahtavalla näyttelijälle. Ja Kristiina Elstelä ansaitsi sivuosa-jussinsa. (:

tiistai 25. joulukuuta 2007

Jos opiskelu olisi maksullista

Jos kirjoittaisin blogiani kaikesta siitä, mitä oikeasti elän ja ajattelen, tämä blogi, kuten elämäni, olisi täynnä sontaa.

Olen 19-vuotias opiskelija, asun äitini kanssa. Tämä ei varmaan vielä ole kovinkaan erikoista, mutta... Elän kirjaimellisesti äidin nurkissa; sänkyni on olohuoneen nurkassa ja tavarani siellä minne ne mahtuvat - tarvitsemani kirjat ja muu sälä tuossa sänkyni vieressä epämääräisissä kasoissa, tietenkin. Tämä se vasta on elämää.

Äidille en maksa mitään asumisesta, sillä minulla ei mitään tulojakaan ole. Kelalta voisin nostaa opintorahaa huimat 38,8 € kuussa (tai jokin vastaavan suuruinen summa), mutta tuen nostaminen - yllätys, yllätys - vaikuttaisi tukikuukausieni määrään, joten turha on tuommoista summaa nostaa. Kaikille niille, jotka tahtovat nyt kysyä, että miksen mene töihin: minua ei oteta töihin!

Suuri osa sellaisesta työstä, jota pystyy tehdä opiskelujen ohessa, on asiakaspalvelutyötä. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta siitä, mutta uskoisin pärjääväni siinä. Haettuani hyvin, hyvin moneen asiakaspalvelutehtävään, olen alkanut epäillä, että vaatimuksena niihin, on aikaisempi kokemus tällaisesta työstä.

Okei, taisin vähän huijata tuossa aikaisemmin kirjoittaessani, että "minua ei oteta töihin!", sain tuossa hetki sitten töitä kodinhoitajana. Hommaa en kyennyt tekemään kolmea päivää enempää, sillä mulla tuli selkä todella kipeäksi siitä. Muutenkaan työ ei ollut mitenkään kivaa; ohjeistuksia ei ollut, mutta kun teki jotakin väärin sai haukut. Elämä on.

Kesken ihanan joulunvieton perheen kesken isoveljeni otti taas esille niin rakastamansa puheenaiheen: jos opiskelu olisi Suomessa(kin) maksullista.

On totta, että ihmiset kunnioittaisivat enemmän opiskelua ja opiskelijoita, jos opiskelu olisi maksullista. Todennäköisesti kaikki ne, jotka opiskelevat ns. turhaan, tekisivät jotakin muuta. Toisaalta kukaan ei ikinä siinä tapauksessa lähtisi vain koettamaan jotakin alaa, niin kuin itse tein, ja jäisi siihen mahdollisesti koukkuun, mikä myös pätee minuun.

Köyhien ja keskituloisten perheiden lapset eivät pääsisi opiskelemaan. Hitto vie, eihän mulla ole nytkään varaa opiskella. Tai lähinnä elää tätä tulotonta opiskelijaelämää. Vai luuleekos joku, että huvikseni asustelen vielä äitini nurkissa?

Broidin on hyvä puhua, kun sillä itsellään kävi tuuri. Kun hän oli opiskellut itsentä työttömäksi painopinnanvalmistajaksi, sai hän töitä mahtavasta firmasta, joka palkkaa myös nuoria ilman työkokemusta. Nyt hän on edennyt firmassa esimiesasemaan, ja hänellä menee hyvin. Täytyisi kai silti ottaa huomioon, ettei kaikilla ole yhtä hyvä tuuri. Hyvin harvat työnantajat palkkaavat kouluttamattomia, työelämässä kokemattomia nuoria.

Noh, tirautettuani pari kyyneltä puhuessani väsyneenä mielipiteeni puolesta, vaihdoimme keskustelun aihetta. Onneksi.

Nyt nukkumaan, ja huomenna taas joulupöytään. :) Öitä ja joulut vielä kaikille!

tiistai 11. joulukuuta 2007

Tenttejä taas

Taas pääsi tenttien lähestyminen yllättämään. Lukenut en tietenkään ole oikeastaan yhtään. Miten mä aina onnistun heräämään vasta tälleen pari päivää ennen tenttiä.

Joululoman olen töissä. Siivoan.

Pääsiäiseksi on suunnitteilla reissu. Sitä mietitään huomenna kavereiden kanssa, vaikka pitäisi kai oikeesti lukea. (:

keskiviikko 5. joulukuuta 2007

Anna Gav jewelry

Minusta on tullut ystävieni avustuksella auttamaton Pilgrim-fani. Tällä hetkellä Pilgrimin Suomessa myytävissä koruissa tosin on vain yksi, jonka todella haluaisin. Viimeaikoina olen myös ihastellut SNÖn koruja.

Tänään bongasin jotain vielä hienompaa, Anna Gav Jewelryn.

Muutama kuva
Kuvat osoitteesta http://www.annagav.com/




Nuo korut on todella kauniita. Käykää ihmeessä tutustumassa tuosta ylempää löytyvästä linkistä.

sunnuntai 2. joulukuuta 2007

Tänään

Ulkona on lunta, Helsingissäkin - tosin aivan keskustasta minun on vaikea sanoa, kun en ole siellä tänään käynyt.

Pakkasta ei ole, minkä vuoksi lumi on märkää suojalunta. Lumiukon vosi käydä vääntämässä tuossa pihalla, jos olisi vedenpitävät vaatteet.

On joulukuun toinen päivä. Minulla ei ole joulukalenteria, vaikka tänä vuonna se piti hankkia jo ennen ensimmäistä päivää.

Iltaa piristäisi vilttiin kääriytyminen, kaakao ja kynttilänvalo.
"Kerran aloitettuasi uneksimisen

älä hetkeksikään lopeta.
Uneksi vain mahdottomia, sillä huomista eivät
järkevät latteudet kiinnosta.

Ole hyvä unelmiasi kohtaan,
ja anna niiden toteutua.
Äläkä koskaan kuvittele
että sinun unelmasi on ainoa.

Älä hämmästele ihmeitä, iloitse niistä.
Kävele vetten päällä
Herätä kuolleita henkiin.
Muista, että hymyily on uneksimista."

-Tommy Tabermann