torstai 24. toukokuuta 2012

Tanssistressipaniikkiahdistus

Mä en tanssi. I don't dance. Ja dansar inte. Yo no bailo. Jeg onsker ikke å danse. Ich will nicht tanzen.

En takaa että kaikki noi ylläolevat lauseet on oikein, mutta kirjoitinpa nyt kielillä, joita en osaa (oli mulla vähän apuja, pakko myöntää).

Kuten tuli ehkä selväksi, mulla on päällä pikkuinen tanssiahdistus. Mulla on sellainen olo etten osaa mitään, enkä oo oppinut pitkään aikaan mitään, enkä ehkä voi oppia enää mitään koska mä en vaan yksinkertasesti kehity. Osittain tää johtuu varmaan siitä, että stressaan nyt niitä pääsykokeita. Osittain.. no en mä tiedä, jostain muusta ehkä.

Yksi kaveri määritteli tilanteeni niin, että mulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:

1 Pitää taukoa tanssimisesta (=lopettaa). Siinä ois hyvänä puolena se etten hajoilis tanssimiseen ja omaan osaamattomuuteeni, kun en vaan yksinkertaisesti tanssi. Huono puoli siinä on se, ettei tauon aikana kehity, ja sit jos päätän jossain vaiheessa jatkaa oon taas aika nopeesti tässä pisteessä ja varmasti ärsyttää et oon tuhlannut aikaa sen sijaan et oisin opetellut tanssimaan.

2 Jatkaa treenaamista ja toivoa että kehitystä tapahtuu, että opin joskus vielä tanssimaan. Huonona puolena tässä on se, että se ärsyttää, eikä ois tanssifiilistä. Hyvä puoli on aika itsestäänselvä: oppisin tanssimaan - jos oppisin.

Ei kommentteja:

"Kerran aloitettuasi uneksimisen

älä hetkeksikään lopeta.
Uneksi vain mahdottomia, sillä huomista eivät
järkevät latteudet kiinnosta.

Ole hyvä unelmiasi kohtaan,
ja anna niiden toteutua.
Äläkä koskaan kuvittele
että sinun unelmasi on ainoa.

Älä hämmästele ihmeitä, iloitse niistä.
Kävele vetten päällä
Herätä kuolleita henkiin.
Muista, että hymyily on uneksimista."

-Tommy Tabermann