Haja-ajatuksia tanssista

Tänään mä löysin mun tasapainon! Tai oikeammin keksin mistä se kiikastaa. Nyt pitäisi vaan vielä treenata se korjaava asento kroppaan.

Marcon broadway-tunnista jäi käteen muun muassa ajatus, että on jännä kuinka joku itselle ja omalle kropalle luonteva liike on luonteva vain toiselle puolelle, eikä toimi toisella puolella ollenkaan. Täysin loogista, koska ei mun kropan eri puolet ole peilikuvat toisistaan, mutta jännää silti.

Buggin kisaryhmässä sain vaikean tehtävän harjoiteltavaksi. Luulin ensin että se on mulle liian vaikea ja menin lukkoon. Ei se sitten ollutkaan. Aika voittajafiilis, kun tekee jotain mihin ei olisi uskonut pystyvänsä! (:

Viime viikon maanantaina oivalsin, että tanssitekniikka on hyvin samanlaista oli se sitten baletin tai jazzin tai vaikka sitten boogien tekniikkaa. Kyllähän mä sen toki jo tiesin aiemminkin, mutta silloin se jotenkin konkretisoitui. 


Kätevää muuten, että Marcon tunnin kauden teema on jalkaterät ja nilkat. Tulee sitten kuntoutettua tota nilkkaa jopa vatsalihastreenissä.

Aina ei vaan voi pysyä jaloillaan

Viime viikonloppuna oli kisat. Meni ihan jees. Sijoitukset oli ihan hyvät, mutta omasta tanssista löytää kyllä aika paljon sellaista mihin ei ole tyytyväinen. Fusku meni vähän revittelyksi tanssimisen sijaan. Hitaassa boogiessa tai buggassa ei pysynyt tasapaino. Suorituksia videolta katsoessani totesin, että enhän mä ole missään vedossa jalkojeni päällä. Mun painopiste on liian edessä. Se vaikutti mun hitaaseen boogieen, joka ei ollut ollenkaan sen tasoinen kun meidän hitaat boogiet yleensä. Se myös vaikutti fuskuun ja buggaan.

Valmiina hitaalle boogielle

Meidän nopesta boogiesta mä en osaa sanoa mitään muuta kuin että se tuntui menevän paremmin kuin meidän nopeat boogiet yleensä menee. Sitä en ole nähnyt videolta, mutta uskoisin olevani paremmin jalkojeni päällä kuin noissa muissa.

Tänään fuskun kisaryhmässä sain Katilta kullanarvoisia neuvoja muun muassa tuohon jalkojen päällä pysymiseen tai sinne takaisin pääsemiseen. Luulen että tämä parantaa ja helpottaa jo paljon!

Ja niin, ne sijoitukset. Fuskun D-luokan kulta, buggan D-luokan hopea ja boogien C-luokan hopea.

Mitallikuva.

Kirjoituksia epäonnistumisistani

Eilen oli Lahdessa taas Rock'n'swing-tanssien GP-kisat. Harmituksekseni boogie woogiessa oli taas yhdistetty ABC-luokka, eli C-luokkalaiset heitetään samaan liemeen A-luokkalaisten kanssa ja A-luokkalaiste nopeuksilla sitten katsotaan kuka pärjää ja kuka ei. Koska C-luokkalaisia on paljon, tulee tällaisessa tapauksessa ilman muuta karsinta. Eli kaikki eivät pääse finaalikierrokselle, jossa tanssitaan hidas ja nopea boogie woogie, vaan osa karsiutuu pois jo yhden nopean kierroksen jälkeen. Karsinnassahan ei sinänsä olisi mitään vikaa, mutta että joudut karsimaan itseäsi 15-kertaa parempia vastaan. Siis että luokassa on neljä paria, jotka automaattisesti pääsevät finaaliin ja kahdeksan paria jotka kilpailevat sitten niistä kolmesta jäljellä olevasta paikasta. Se tuntuu vähän epäreilulta.

Mä tietenkin sanon näin osittain siksi, että mua harmittaa ihan suunnattomasti, kun ei toista kertaa peräkkäin päästy tanssimaan hidasta boogieta ollenkaan. Kun niitä positiivisia kisakokemuksia, joita toiset on saaneet D-luokassa ennen siirtymistään C-luokkaan ei kerrytetä näin. Minä kun aloitin kisaamisen C-luokassa - virhe!

Harmittaa toisaalta myös, että eräs myös C-luokassa kisaava ystäväni, piti ajatusta yhdistämisestä alunperin huonona. Mutta jo muuttui ääni kellossa kun pääsikin finaaliin tanssimaan huippujen kanssa. En kiellä, etteikö mustakin olisi tosi siistiä päästä tanssimaan niiden oikeasti hyvien rinnalla, mutta vaikka olisinkin päässyt, pitäisin jatkuvaa yhdistämistä siitä huolimatta huonona asiana. Ihan vaan koska asiaa pitää mielestäni ajatella myös niiden muiden parien kannalta.

Eilen kisoihin lähtiessähän mä olin varma, että ollaan menossa finaaliin. Oikeestaan olin varma siitä niin kauan kunnest tulokset tuli. Mun mielestä meillä meni hyvin se karsinta. Mulle jäi hyvä fiilis. Pikkuvirheitä, mutta niitä on aina. Ilmeisesti olin väärässä.
Mutta vaikka olinkin varma että ollaan finaalissa, oli yhdistäminen mun mielestä silti huono asia.

Oltiin kuitenkin ilmoittauduttu myös buggin ja fuskun D-luokkaan, jotta kisoissa olisi jotain tekemistä vielä sittenkin jos jostain syystä ei päästäisi finaaliin boogiessa. Ja fuskun fiilistelin ihan täysillä, vaikka muutama fiba tulikin. Buggin tanssin meikit levinneinä, kyynelten päälle väännetty hymy naamalla, koska boogien tulokset tulivat just ennen kuin piti mennä lavalle.

No buggista tuli häpeävoitto ja fuskusta häpeähopea. Sääli että oma laji meni niin päin honkia. Mutta ehkä tästä on nyt opittava se että kisatilanteessa ei pidä vetää mitään täysillä, kun tanssi, johon käytin vähiten energiaa ja jolla oli mulle vähiten väliä, meni parhaiten.

Ja nyt, koska:

... lähdetään treenaamaan nopeaa boogiea.

"Energia pyllyssä on kokoajan taaksepäin" ja viejärankkaus nro. 2 ihan vaan koska kello on liikaa

Kesäkuun alkupuolella oli AfroLatin Flow tanssifestarit, joille tietenkin piti osallistua. Kuinkas muutenkaan. Afro house -tunnilla löysin pitkästä aikaa sarjan tekemisen ilon. Menin tunnille, koska edellisen illan bileissä fiilistelin kuduroa. Mulla tosin meni selkä jumiin, että se siitä sitten. Mutta pitäisi varmaan raahautua tässä joskus taas jollekin tunnille missä pääsee tekemään sarjaa. Ehkä locking. Kävin myös parilla kizomba-tunnilla, parissa bolerossa ja aika pitkälti vahingossa päädyin myös yhdelle semba-tunnille. Viimeksi mainittu ei kyllä ehkä ole ihan mun lajini, vaikka voisi toki ihan vähän auttaa jos aloittaisi alkeistunnista. Ainiin ja yksi tuttu viejä pakotti mun (viimeinkin) myös zoukin alkeisiin. Ei se nyt kai edelleenkään ole ihan mun laji, mutta opettajat oli huiikeat. Tosin samaa voisi kai sanoa about kaikista AfroLatin Flown opettajista. Ihania, hauskoja tyyppejä, ja hyviä siinä mitä ne tekee!

Mitä tohon otsikon toiseen osuuteen tulee, niin mun mielipiteeni joistakin viejistä on jossain määrin muuttuneet ekan viejärankkaukseni jälkeen.

1 Mä oon löytänyt suomalaisen tangon fiiliksen ja vaikkakin on edelleen ne samat kaksi viejää, joiden kanssa sitä tykkään tanssia, toinen niistä ponnahti iiihan huimasti ylöspäin tämän kesän ensimmäisen HOTin Oitti-viikonlopun aikana!

Tämä samainen kaveri ponnahti myös hitaan valssin lemppariviejäkseni pelastaessaan mun vähän nihkeän tanssi-iltani Riutalla iihanilla tansseilla, joiden en ehkä olisi toivonut loppuvan ihan niin pian.

Ja voiei, mä en osaa Boogie Woogiesta edes perusaskelta, mutta oon jo pari kertaa hakenut tätä viejää vahingossa Boogieen, ja vaikkakin mulla on ollut tosi kivaa, niin pelkään aina että aiheutan jotai traumoja huikeen hyvälle viejälle, kun ehkä just ja just kykenen pysymään perässä - tai sit en. :D

2 Kakkosviejänä mulla on tyyppi, jonka kanssa erityisesti bugg on aina hullun hauskaa. Myös hidas valssi ja hidas foksi on mukavaa tämän viejän kanssa. Mutta se bugg! ((:

3 Tiukasti kakkosen perässä tulee tyyppi, jonka kanssa tanssin melkein mitä vain. Hidas foksi, bolero, kizomba ja bachata on parhaita, mutta muutkin lajit menee. Paitsi salsa, salsa ei mene :D

4 -> Sitten on paljon ihania viejiä, jotka ei ikävä kyllä mahdu kolmen lempparin joukkoon, koska kolmen lempparin joukkoon mahtuu vain kolme viejää. Ja jännästi nämä muuttuu koko ajan, riippuen siitä kenen kanssa on tullut viime aikoina tanssittua huikeita tansseja.

Mä en ole oikeasti näin analyyttinen suhteessani viejiin. Enkä oikeasti arvostele kaikkia viejiä. Mua uskaltaa hakea. Todennäköisesti mun mielestä on ihan järjettömän hauska tanssia sun kanssa, jos vaan olet mukava tyyppi! Toivottavasti sullakin on mun kanssa, vaikken olekaan ehkä seuraajien parhaimmistoa. Toivottavasti oon edes mukava tyyppi. Ketään en oo vielä purrut. Carlos voi todistaa :D

Tanssitaan kun tavataan!

Kengät jalkaan ja tanssimaan

Viime lauantaina kävi niin että heitin pitkästä aikaa katutanssikengät olalle, ja lähdin katsastamaan SADE-jamien meininkiä. Ei olisi varmaan yksin tullut lähdettyä, mutta kun kaverikin halusi käydä katsomassa, niin mentiin sitten kimpassa. Ja kivaa oli. Vielä kivempaa ois ehkä voinut olla, jos olisi oikeasti tuntenut vähän enemmän niitä tyyppejä sieltä.

Eipä me pahemmin siellä uskallettu katutassifiiliksiä kokeilla, kun tuli sellainen olo, että ympärillä on ihmisiä jotka oikeesti osaa, niin ei kehtaa. :D Saatoin tehdä ehkä kolmisen locking-liikettä. Mutta tanssahdeltiin vähän buggia ja chachata ja hämmennettiin kizomballa. Ainiin, vedettiin me yksi zoukkin.

Nyt treenaillaan samaisen kaverin kanssa lockingia vähän ja tietty sit nykyäkin, kunhan vaan sinne asti päästään. On ihan huikeutta. Se on huippukiva ja tuntuu että molemmat saa treeneistä oikeesti jotain irti! Ollaan vaan onnistuttu sopimaan treenejä vähän huonolla menestyksellä, mutta ehkä nää aikataulutkin tästä :D

Viejärankkaus ;)

Hassua, me joskus keskusteltiin pienellä porukalla Tuesday Night Hopissa seuraajista ja viejistä yleisesti, ja kun aloin listaamaan kivoja viejiä tiettyihin lajeihin, mulle naurettiin että onko mulla joku lista jokaiselle tanssilajille (ja mielentilalle) parhaista viejistä. Ei, en pidä listaa, mutta tajusin tänään listanneeni niitä taas kun juteltiin kaverin kanssa bussimatkalla keskustasta Viikkiin tanssimisesta.

• On ehkä kolme viejää, joiden kanssa suostun tanssimaan salsaa. En vaan osaa sitä lajia ja useimmiten tuntuu lähes mahdottomalta pysyä perässä, mutta näiden kolmen viejän kanssa se voi jopa välillä olla ihan mukavaa. Okei olkoonkin, että yksi näistä kolmesta on viejä, jonka kanssa suostuisin tanssimaan mitä vaan.

• Sitten on ehkä kolme viejää, joiden kanssa tanssin mitä vain muuta paitsi salsaa. Onneksi ne tuskin kovin paljon salsaa vievätkään.

• Tarkalleen kaksi viejää joiden kanssa olen ikinä koskaan oikeasti nauttinut tangosta. Ja lisäksi yksi, jonka kanssa tango on ihan jees. Noista kahdestakin nautinnollisesta tangokokemuksesta oli toinen ennen kuin ikinä olin ottanut askeltakaan paritanssikurssin suuntaan.

• Yllätyksellisesti yllätysmukavia bachata-viejiä on jonkin verran.

• Bolerosta tykkään huisin paljon erityisesti kolmen viejän kanssa.

• Hoppia kun mä itse en juuri osaa, mutta tykkäisin tosi paljon tanssia, niin haluaisin mutten kehtaa hirmu hyviä viejiä hakea. Yksi tuttu huikea viejä on, jonka kanssa on aina ihana tanssia. Ja sitten on yksi sellainen tuttu viejä, joka tanssi jotain lindyhopahtavaa, ja se kuuluu muutenkin mun lemppariviejiini.

• Buggiin mulla on yksi ainoa ehdoton lemppariviejä.

• Hitaaseen valssiin mulla on lemppariviejä myös, mutta se on monen muunkin kanssa kivaa. Ja hidasta valssia tykkään viedä itsekin.

• Hidas foksi on ihan parhautta erityisesti kahden viejän kanssa, tosin tähän lisään yhden ihmisen, jonka kanssa tanssahdeltiin hidasta foksia hyvin ahtaassa, kizomba-otteessa, viimeisimmissä HOTin bileissä.

• Hyviä humppakokemuksia on lähinnä yhden viejän kanssa, ja ainoat sellaisetkin viimeisimmistä HOTin bileistä.

• Ja kizombaa kun mä en ihan kaikkien kanssa tanssi, niin oon nauttinut siitä lajista kahden viejän kanssa, joista toinen taas se jonka kanssa tanssin mitä vain ja toinen sen sijaan sellainen, jonka kanssa tanssimisesta en juuri yleensä kovin paljon nauti, mutta kizomba tekee poikkeuksen. Tämä tyyppi tosin myös yksi niistä, joiden kanssa suostun tanssimaan salsaa.

• Jotakin zoukahtavaa tanssin mielelläni erityisesti yhden viejän kanssa, mutta toinen tulee aika lähellä perässä.

Tanssia taas

Oon nyt onnistunut käymään pari kertaa lockingissa. Jes! Se on edelleen hirmuisen kivaa. mun tanssi. Nykytanssi sen yhden kerran jälkeen jäi. Vaikka sekin on mun tanssi. Jos löytäisin jostain itselleni kivan nykytunnin, jolla onnistuisin käymäänkin, olisin onnellinen. Kohtuuhintaisen tietysti myös mielellään.

Huomenna aloitetaan yhden kaverin kanssa taas tanssipelleily. Tarkoituksena on tehdä nykytanssisoolo, mutta varmaan aloitetaan lockingista, koska on ideana että yritän opettaa sille perusteita sen verran että se voisi tulla pelastamaan mut, joka olen hyvin yksinäinen lockingin kesitasoryhmässä, kun siellä käy mun lisäkseni vain pienempiä ihmisiä (lapsia) (: Ideana ois myös huomenna räpsäistä pari kuvaa. Tutkaillen vain vähän sitä mikä toimii ja mikä ei, kun en oo pitkään aikaan oikein ollut kameran takana taas, mutta toivottavasti tulis ees jokunen ihan kiva kuva.

Perjantaina käytiin katsastamassa Teeriharjun lava Somerolla. Tilaa oli kivasti ja lattia oli hyvä. Kaunishan se paikka ei missään nimessä ollut, mutta tanssimaanhan sinne mennäänkin, ei katselemaan seiniä. Meitä oli autollinen, eli viisi, joista kaksi viejiä ja kolme seuraajia. Oli hurjan hyvä tanssi-ilta. Musiikki oli jees. Syke soitti toivomusrumban vaikka toive tuli vähän puskista, mistä kovin suuret respectit Sykkeen pojille! Paikalla oli myös pari pk-seudulta ainakin osalle meistä tuttua tansseissakävijää. Ja mä bongasin sieltä sellaisen sedän joka vei hirveän kivasti ja oli varmaan viisitoistakertaa parempi tanssija kuin minä. Sen jalkatyöskentely oli kovin arkkutangomaista (mun mielestä ainaski, kun en mikään asiantuntija ole), mutta sanoi vihaavansa sitä lajia tanssiasennon vuoksi.  Vain yksi tanssi sinä iltana oli vähän möö, kaikki muut oli hirmuisen kivoja. Tällaisia iltoja lisää! Ja pitää varmaan oikeesti alkaa käymään lavoilla nyt enemmän!

Lauantaina oli sitten HOTin bileet. Minä emäntänä. Ja kivaa oli. Tosi kivaa oikeestaan, vaikken odottanut siltä illalta (ainakaan tanssillisesti) juuri mitään. Tai ehkä juuri siksi oli niin kivaa. Tanssin yllättävän paljon. Ja yllättävän hyviä tansseja. Ihanat tangot, kivan kizomban, mukavia fokseja, hauskat  ja tosikivat buggit ja huikeat humpat, illan ainutta rumbaparia toki unohtamatta, mitkä nekin oli tosikiva tanssia. Löysin itselleni myös uuden lisäyksen lemppariviejiini, nyt näitä jo alkaa muutamia olemaan. Jee!

Mitä mun emännyyteen tulee, niin tuntui että suureksi osaksi vain istuin keittiössä ja kun tuli jotain mitä pitäisi tehdä, hymyilin jollekulle nätisti ja sen jälkeen sain taas istua rauhassa ja jutella mukavia. Ihmiset on ihania! Ihan järjettömän suuri kiitos kaikille jotka oli järjestämässä bileitä tai teki ainakin jotakin niiden eteen! Ja en tiennytkään, että olen niin hyvä delegoimaan! :DD

Perjantaiselostus

No okei, pakko kai se oli sitten lähteä kuitenkin tanssimaan perjantai-iltana, vaikka olin lujasti päättänyt etten uskalla liikkua kotoa sään takia enää mihinkään. Se oli sit fleece päälle, villahousut ja villasukat jalkaan kohti Pohjalaisten tanssikerhon pikkujouluja. Olin perillä sen verran myöhään että ilta jäi vähän lyhyeksi, mutta olipa kyllä kiva ilta.

Tanssin paljon hyviä tansseja, ja ekaa kertaa yhden sellaisen ihmisen kanssa, jonka olen tuntenut jo pidempään, jee! Ja yksi yllätyshyvä viejä sai multa kyllä enemmän tansseja kuin melkein kukaan (tähän taitaa olla vain yksi poikkeus) koskaan yhden illan aikana. Siis ihminen joka on aloittanut mun kanssa samaan aikaan alkeiskurssilla. Ihan huikeaa!

Kuva HOTin naamiaistansseista, mutta pakkohan tähän oli jokin kuva saada, ettei näyttäisi niin tylsältä :D

Mun iltani alkoi hukean hyvin, koska kattelin listaa, ja totesin että bolero, nyt. Osoittelin sitä sitten siinä, jolloin se viejä jonka kanssa olin katsomassa sitä listaa kysyi että haluanko tanssia sen. Se tosin oli sitten jo biisiparin toinen, eli illan eka jäi yhteen tanssiin. Sitten siirryin toiseen saliin etsien katseellani bachata-taitoisia viejiä. Just kun ehdin ajatella että olen auttamattomasti myöhässä ja kaikki jotka osaa ovat jo tanssimassa, ilmaantuu viejä joka sen lisäksi että osasi bachataa, vei sitä erilailla mihin olen tottunut. Eli jes, oli loistavaa!

Tanssin pätkän valssia ja yhden buggin yhden lemppariviejäni kanssa. Sitten mukavat foksit tosiaan ihmisen kanssa jonka olen tuntenut jo pitkään, mutta ei olla tanssittu. Pääsin tanssimaan myös hauskat lindyt, huikeat bolerot, hämmentävän hyvät tangot, jossakin välissä vähän lisää buggia ja kyllä mä yhden fuskuparinkin tanssin. Toisen bachata-parin tanssin ihmisen kanssa, joka ei ole opetellut mitään lattareita. Ne oli loppua kohden kokoajan paraneva bachatat, ihan mukavat ja ainakin hauskat. Loppuillasta tanssin ihanan hitaiden valssien ja foksien putken ja illan viimeiset valssit minä jopa vein.

Ja vaikka olin siellä vain vähän aikaa ja tanssin suht paljon, niin ehdin silti myös jutella ihmisten kanssa ihan mukavasti.

Kiitos ihanille tanssittajille, ja muulle seuralle!