Hyvää huomenta kaunis

Ajattelin esitellä kotini - kun viimein sain tehtyä ison siivousurakan, jota tää kämppä kaipasi kipeästi.

Ihanassa pienessä opiskelijayksiössä asustelen. Täällä on paljon tavaraa ja aika vähän tilaa, mutta oikeestaan mun mielestä aika kodikasta! (:

Keittiö.

Mulla on oma punainen matto, jonka halusin, kun ajattelin etten ikinä tuu pääsemään oikeasti punaiselle matolle. Nyt astelen punaista mattoa joka päivä! <3 :D Ja ovessani oleva Kokkolan yhdeltä kirpparilta joskus viime vuoden aikana ostettu Moulin Rouge -julisteeni on aivan ihana! (:

Red Carpet

+ Kälviä-muistojen innoittamana päätin väsätä itselleni jotain.

Meillä oli Kälviällä asuntolan pikkusolun kylppärin peilissä sellaisilla teksti "Hyvää huomenta kaunis". Se oli tehty sellaisilla lasitarroilla, joiden pitäisi olla siirrettäviä, muttei käytännössä ole. Se oli ihana! Näin siitä ottamani kuvan, kun kattelin Kälviä-kuvia läpi.

Mietin hetken miten tuon toteutan, ja lopulta päädyin lappuun, jonka kiinnitän seinään peiliä vastapäätä, niin että se näkyy peilistä. Tietenkin teksti piti kirjoittaa peilikuvana, mikä tuotti oman haasteensa, mutta jee, tosta saa jopa selvää! (:

Tältä se näyttää peilistä.

Nyt mä haastan Sinut tekemään saman! Ja bloggaa siitä jookos, jotta näen miten olet tän toteuttanut. (Linkkiäkin sitten saa toki laittaa, että löydän kauniit peilikirjoituksenne! ;) Ainakin mun mielestä tuo teksti on piristävä ja ihana nähdä joka aamu peilistä! Suosittelen! (:

Mike Tompkins

Kevät.

Meni ulkoasu uusiksi. Tää on ehkä keväisempi. Raikkaampi. (:

The Green Ones

Love.

Marianne käytti joskus kauan sitten piirtäessään mallina yhtä mallikuvaani.  
"Suvin mallikuva toimi innoittajana, mutta tarkoituskaan ei oo olla näköinen." 
Tällainen se siis on.

Kuva: Mika Pulkkinen, Piirros: Marianne Lundell

Enemmän Mariannen (ja muutaman muunkin) piirroksia löytyy Bilsasalsasta.

Oon tykännyt tuosta piirroksesta ihan alusta asti, mutta nyt jotenkin taas keksin sen, ja päätin että haluan siitä paidan, ihan siitäkin huolimatta että mulla alkaa olla ihan liikaa t-paitoja. Eikä mulla todellakaan ole yhtään liikaa rahaa :D

Pyysin siis Mariannelta tuon kuvan ja kävin lauantaina Aseman Kuvapisteessä leikkimässä tyhmää - no ei mun toki leikkiä tarvinnut. Sovittiin siinä millä hinnalla saisin painatuksen, jos tuon oman paidan, ja lähdin paitaostoksille. Tietenkin niillä olisi ollut paitoja sielläkin, mutta mä en kestä sellaisia perusrumia t-paitoja, joissa on liian pitkät hihat ja liian ahdas kaula-aukko. Lähinnä kyse oli vain siitä, että mulla oli suunnilleen mielessä millainen paidasta pitäisi tulla ja tylsää perusteepparia en ainakaan halunnut.

Tänään sitten hain paidan. Olin ajatellut että tuo on varmaan kertakäytön jälkeen treenipaita, että se painatusjälki olisi ihan kauhean huonoa. En tiedä miksi mun pitää aina ajatella noin. Se painatusjälki oli hyvä, ja ne oli jopa leikannut tuosta kuvasta vähän tuota tyhjää valkoista reunaa pois, vaikken sitä huomannut pyytää, ja harmittelin vaan kotona jälkeenpäin että nyt siihen tulee sellaista valkoista reunaa vaikka kuinka paljon.

Olen tosi tyytyväinen tohon!

Tykkään tuon paidan mallistakin. Noissa kuvissa ei ihan hirveästi näy, mutta siinä on sellaiset jännät hihat. Se sopi mun mielestä just täydellisesti tuohon kuvaan. Ei tuo ois mukaani tarttunut, jollei mulla ois ollut tuota kuvaa siihen, mutta kiva se on, tykkään!

Oli outoa kävellä keskustassa, kun ei ollut menossa tanssitunnille. Yleensä en oo kuitenkaan maanantain tunteja jättänyt väliin. Nyt ajattelin että voisin antaa vasemman etureiteni (musculus quadriceps femoris ;) levähtää pari päivää, kun jotain jännää onnistuin sille ilmeisesti perjantaina lockingissa tekemään. Mulla oli myös vielä eilen vasen polvi ihan mustelmilla - tai siis ihan vihreä - mikä on hämmentävää, kun en muista perjantaina sitä mihinkään hakanneeni tai muutenkaan satuttaneeni.

Aurinko paistoi, ja oli ihan kevätfiilis. Vaikka kuljen vielä talvitakissa, mun olisi tehnyt mieli kulkea talvitakki päällä, auringonpaisteessa ja mutustaa jätskiä - ja kerätä kaikki vastaantulevien kummastelevat katseet. Mutta uskallan kyllä väittää, etten tänään ollut ainoa, jonka olisi tehnyt mieli mutustaa jätskiä ulkona. Se vaan ei ihan kuulu asiaan tähän vuodenaikaan. Ehkä just siksi mun pitääkin varmaan joku päivä mennä ja löntystää keskustan katuja - talvitakki päällä ja jätski kädessä. ((:

Pitäkää jalannostot korkealla

Ei lisättävää.
Lausahduksesta kiitos Päiville fb:ssä viime keväänä koulun loputtua.