Huomenna Ruotsiin

Voi ei, miksi taas on kauhea jännitys päällä. Eipä taida hirveän paljon tulla nukuttua ensi yönä. Pakattua sentään sain jo ehkä puoli tuntia sitten - ei, en suinkaan jätä mitään ikinä viimetippaan. Mutta voi ei, olen varma että unohdan jotakin tosi oleellista!

Meinasin jo unohtaa pehmoleluni, jota ilman en nuku - paitsi ensiyön, koska nalle on nyt valmiiksi pakattu.

Sitäpaitsi huomenna ongelmailen luennoillani matkatavaramääräni kanssa. ((:

No joo, koetan rauhoittua ja mennä nukkumaan kohta..

En sitten reissuni johdosta postailekaan nyt ainakaan ennen sunnuntaita. Koettakaa kestää ilman turhanpäiväisiä löpinöitäni.

Mietteitä metsästä

Metsä on vihreä. Talvisin sieltä erottaa ehkä hieman ruskeaa tai harmaatakin, kun lehtipuiden lehdet ovat varisseet, ja paljaat oksat tulleet näkyviin. Valkoista Etelä-Suomen metsissä ei enää niin näe, edes talvisin, kun ilmaston lämpeneminen on pitänyt huolen talvien vähälumisuudesta. Se on sääli.

Suomen metsissä kasvaa pääasiassa havupuita - kuusta ja mäntyä. Suomi kuuluukin lähes kokonaan pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Lehtipuista kasvaa lähinnä koivua. Aivan Etelä-Suomessa selviytyy muutamia muitakin lehtipuulajeja.

Metsissä elää pieneliöitä, lintuja, oravia ja suurempia riistaeläimiä kuten karhuja ja hirviä. Eläinten lisäksi löytyy hajottajia - sieniä ja bakteereita - ja tietysti kasveja.

Minä lähtisin metsään kävelemään, lenkkeilemään, rentoutumaan, pohtimaan omia ajatuksiani.

1.10. lähden metsään. (:

Pitäisi olla nukkumassa

Huomenna (tai nyt ollaan kyllä jo siirrytty sen vuorokauden puolelle) on työhaastattelu lintsin valokarnevaaleihin.

Huomenna pitää myös etsiä jostain ME100, eli Johdatus metsätieteiden opintoihin -kurssin joku ryhmäläiseni, ja kysyä mitä teen ryhmätyössä. Siinä kun on sellainen juttu, että lähden tiistaina loppuviikoksi Ruotsiin ja ryhmätyöluonnoksen palautus on perjantaina. Ja kun minä tyhmä unohdin ihan täysin viime perjantaina ryhmäkokoontumisemme (klo 8:45) ja muistin sen vasta yhdeksän aikoihin, kun valmistauduin kotona lähtöön. :/

No, elämä on, ehkä tää tästä. Ehkä tää ressi jossain vaiheessa helpottaa. Siellä Ruotsissa pääsee nyt ainakin ehkä vähän nollaamaan. ((:

Oi, kunnon kiikarit

Vitsi, ollaan muuttopuuhissa ja äiti löysi pakatessaan vaatehuoneesta kunnon kiikarit. :) Nää on 10x50 mm. Jotku suhteellisen vanhat, ihan manuaalitarkenteiset. Mut on nää nyt aika paljon paremmat kuin Anttilan 19,90€-kiikarini. Onhan nämä painavammatkin, ja isommat, vähemmän kätevät.

Mitä mietin juuri nyt

Yritin tänään saada pyöräni ajokuntoon, köyhä opiskelija kun olen. Olisihan se helppo liikkua pyörällä. Voipi olla, että takarenkaan venttiili on rikki, kun eipä rengas tuntunut täyttyvän. Ehkä saan pyörän vielä joskus ajokuntoon - toivottavasti.

Keskiviikkoisesta (12.9.) "linturetkestäni" Viikissä

Aamun sää oli syksyinen: kostea, raikas (sateen jälkeen), mutta ihme kyllä melko lämmin.

En osannut arvioida matkoja oikein, joten lintutornissa ehdin viettää vain ehkä 10 minuuttia, kun piti ehtiä luennolle. Ja enhän mä ilman kiikareita oikein mitään sitten tunnistellut. Ja kun ei äänistä tunnista, ei ole toivoakaan.

Hanhia näin paljon. Eli minulle selvisi, että hanhet muuttaa. Tuo nyt olisi selvinnyt ilman retkeilyäkin, kun ei niitä hanhia oikein voi olla huomaamatta, jos on yhtään lintuja ikinä seurannut.

Mukaani poimin maasta pienen punaisen vaahteranlehden, keltaisen rauduskoivunlehden ja lähes täysin vihreänä pudonneen haavanlehden. Ne todistavat syksyn tulosta. Niin ja mikäs sen sopivampaa, kuin että metsäylioopilas poimii puiden lehtiä. :)

Lintujen äänten oppiminen voisi olla talven projekti, noin niin kuin opiskelujen ohella. Kiikarit sentään sain hankittua heti keskiviikko iltapäivänä. Ne on Optican 8x21, ei mitkään hyvät tai hienot, mutta pienet ne on ja oli edulliset (Anttilasta 19,90€). Ihan tuollaiset aloittelijalle sopivat peruskiikarit.

Muuta

Perjantaina oli metsäylioppilaiden kurssihallitusvaalit. Minä olin ehdolla kurssin emännäksi. Meidän kurssi on muuten sadas kurssi! No, ikävä kyllä kurssin emännäksi oli ehdolla minua ehkä hieman pätevämpi - voi ei, kyllä se vakuutti, se vakuutti minutkin paremmin kuin minä itse. Eli minä en voittanut vaaleja ja päässyt emännäksi. Musta tulee ehkä joku kurssin yleismies - eikö se kuulostakin juuri siltä, että teen kaiken, mitä kukaan muu ei halua.

Mua kyllä harmittaa! Vaikka alkuun laitoin nimeni ehdokaslistaan vaan tavallaan huvikseni ja mietin, että eipä se mitään jos en pääse - ehkä ihan hyväkin - nyt olisin todella halunnut. Mieleni muuttui, ja tuntuu, että juuri se olisi ollut minua varten. Ei nuo mitkään muut hommat (kaljamestari, urheiluvastaava, haalarivastaava, tiedottaja jne.) niin olisi kiinnostanut... Nyt siis yleismies taitaa olla kohtaloni. :/

Eikä kurssillamme vielä ole edes isäntää. Siis me ollaan kurssi 100, eikä meillä ole isäntää!? Ja isäntä on ollut aina.

Ja uni voitti...

Maanantaina voitti uni, en siis päässyt linturetkeilemään, halusin nukkua.

Huomenna olisi tarkoitus ennen luentoa mennä vähän havainnoimaan. Edelleen ilman havaintovihkoa tai kiikareita mennään. Kiikarit mun piti käydä ostamassa ja maanantaina, mutta sitten loppuikin iltapäivä kesken, en ehtinyt.

Huomenna sitten vaan kuvailen ja piirrän aamulla, jos jonkin linnun näen.

Lintuharrastus vähän jäänyt

Tajusin tuossa eilen, että on tuo harrastukseni vähän jäänyt sitten viime kevään. Kiikarit kun meni rikki, ei ole enää havaintoretkilläkään tullut käytyä. Nyt on osa syysmuutosta mennyt jo ohi. Vanhan havaintovihkosenikin olen kadottanut jonnekin.

Kaikesta huolimatta aion suunnata huomisaamuna syksyn ensimmäiselle linturetkelleni. Ongelma vaan on, että minun täytyy olla luennolla 10:15, eli jää retki vähän lyhyeksi. Eikä niitä kiikareitakaan tosiaan tällä hetkellä ole - tai havaintovihkoa. Toisaalta, ilman kiikareita teen tuskin yhtään merkittävää (ja varmaa) havaintoa, joten ehkei se havaintovihkon puuttuminen ole kauhean paha.

Ehkä pitää varmuuden vuoksi ottaa piirustusvälineet mukaan, jos vaikka pääsisi piirtelemään.