sunnuntai 16. syyskuuta 2007

Mitä mietin juuri nyt

Yritin tänään saada pyöräni ajokuntoon, köyhä opiskelija kun olen. Olisihan se helppo liikkua pyörällä. Voipi olla, että takarenkaan venttiili on rikki, kun eipä rengas tuntunut täyttyvän. Ehkä saan pyörän vielä joskus ajokuntoon - toivottavasti.

Keskiviikkoisesta (12.9.) "linturetkestäni" Viikissä

Aamun sää oli syksyinen: kostea, raikas (sateen jälkeen), mutta ihme kyllä melko lämmin.

En osannut arvioida matkoja oikein, joten lintutornissa ehdin viettää vain ehkä 10 minuuttia, kun piti ehtiä luennolle. Ja enhän mä ilman kiikareita oikein mitään sitten tunnistellut. Ja kun ei äänistä tunnista, ei ole toivoakaan.

Hanhia näin paljon. Eli minulle selvisi, että hanhet muuttaa. Tuo nyt olisi selvinnyt ilman retkeilyäkin, kun ei niitä hanhia oikein voi olla huomaamatta, jos on yhtään lintuja ikinä seurannut.

Mukaani poimin maasta pienen punaisen vaahteranlehden, keltaisen rauduskoivunlehden ja lähes täysin vihreänä pudonneen haavanlehden. Ne todistavat syksyn tulosta. Niin ja mikäs sen sopivampaa, kuin että metsäylioopilas poimii puiden lehtiä. :)

Lintujen äänten oppiminen voisi olla talven projekti, noin niin kuin opiskelujen ohella. Kiikarit sentään sain hankittua heti keskiviikko iltapäivänä. Ne on Optican 8x21, ei mitkään hyvät tai hienot, mutta pienet ne on ja oli edulliset (Anttilasta 19,90€). Ihan tuollaiset aloittelijalle sopivat peruskiikarit.

Muuta

Perjantaina oli metsäylioppilaiden kurssihallitusvaalit. Minä olin ehdolla kurssin emännäksi. Meidän kurssi on muuten sadas kurssi! No, ikävä kyllä kurssin emännäksi oli ehdolla minua ehkä hieman pätevämpi - voi ei, kyllä se vakuutti, se vakuutti minutkin paremmin kuin minä itse. Eli minä en voittanut vaaleja ja päässyt emännäksi. Musta tulee ehkä joku kurssin yleismies - eikö se kuulostakin juuri siltä, että teen kaiken, mitä kukaan muu ei halua.

Mua kyllä harmittaa! Vaikka alkuun laitoin nimeni ehdokaslistaan vaan tavallaan huvikseni ja mietin, että eipä se mitään jos en pääse - ehkä ihan hyväkin - nyt olisin todella halunnut. Mieleni muuttui, ja tuntuu, että juuri se olisi ollut minua varten. Ei nuo mitkään muut hommat (kaljamestari, urheiluvastaava, haalarivastaava, tiedottaja jne.) niin olisi kiinnostanut... Nyt siis yleismies taitaa olla kohtaloni. :/

Eikä kurssillamme vielä ole edes isäntää. Siis me ollaan kurssi 100, eikä meillä ole isäntää!? Ja isäntä on ollut aina.

Ei kommentteja:

"Kerran aloitettuasi uneksimisen

älä hetkeksikään lopeta.
Uneksi vain mahdottomia, sillä huomista eivät
järkevät latteudet kiinnosta.

Ole hyvä unelmiasi kohtaan,
ja anna niiden toteutua.
Äläkä koskaan kuvittele
että sinun unelmasi on ainoa.

Älä hämmästele ihmeitä, iloitse niistä.
Kävele vetten päällä
Herätä kuolleita henkiin.
Muista, että hymyily on uneksimista."

-Tommy Tabermann