Hassua kuinka kaikki tuntui niin suurelta, kun tulin takaisin Helsingin rautatieasemalle. Jyväskylässä kaikki oli niin tiivistä ja välimatkatkin lyhyitä. Siellä pyöräillään paljon. Enpä ihmettele, kyllä kai minäkin pyöräilisin tuollaiset välimatkat. Tänään vain kävelin, kun ei ollut pyörää.
Lähdin InterCity 83 -junalla Helsingistä tänä aamuna kello 07:06. On ihme että pääsin edes sängystä ylös. Tampereella juna vaihtoi kulkusuuntaansa - kuten kai aina Jyväskylään mennessä - ja jouduin Tampere - Jyväskylä välin matkustaa selkä menosuuntaan.
Perillä lähdin vain kävelemään päämäärättömästi kartta toisessa ja kamera toisessa kädessäni. Kumpaakaan en aluksi tarvinnut - tai ainakaan käyttänyt. :) Näytin silti turistilta.
Aluksi pelkäsin ikävystyväni. Otin asemalta mukaan opaslehtisen, jota sitten selailin nähdäkseni mitä kaikkea Jyväskylässä voi tehdä. Vilkaisin karttaa ja päätin vain kävellä suoraan, päädyin harjulle. Kävin kurkkaamassa Vesilinnalla, siellä oli yksityistilaisuus. Juuri tänään se avattaisiin vasta kello 16:00. Päätin tulla myöhemmin uudestaan.
Laskeuduin ne mahtavat, kukkien reunustamat kiviportaat, kaivoin opaslehtisen esiin ja etsin kartalta Pitkäkadun, jolla sijaitsee Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari. Kävin siis uimassa.
Uinnin jälkeen vain vaeltelin ympäriinsä napsien kuvia. Oli vaeltelullani määränpääkin, Kävelykatu. Siellä kävin syömässä salaatin sellaisessa kivassa pienessä kahvilassa.
Loppupäivän vain kävelin ympäriinsä, kävin Vesilinnassa katselemassa kaupunkia ylhäältä päin, istuin terassilla tarkkaillen ihmisiä ja kirjoittelin kirjeitä ja postikortteja ystävilleni.
Illalla klo 19:22 lähdin InterCity 92 junalla Helsinkiin päin, ja olin lähtöpisteessäni, Rautatieasemalla, 22:52. Väsytti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti