Tuparikortti

Olin lauantaina veljeni ja tämän avovaimon tupareissa. Väsäsin nopeasti kortin. Pakko on laittaa tänne, kun jopa pidin aikaansaannoksestani, vaikka melko nopeasti tehty onkin. Tämä ns. kortti meni kehyksiin. :D


Värejä on tässä hieman muokattu ja epäsiistit reunat leikattu pois.

Dodii... nyt on jo matkakuume

Eäh... tässä vielä muutama päivä, ennen kuin pääsee reissuun. Ei siinä kyllä mitään, onhan tässä vielä aika paljon tekemistäkin ennen kuin voin lähteä, joten ehkä ihan hyvä että on viel aikaa.

Odotan tuota matkaa innolla. Tänään - oikeastaan äsken - iski sellainen olo, että pitää katsoa vähän mitä miltäkin matkamme varrella olevalta kaupungilta odottaa. Niitä kattelinkin vähän, ja nyt ei malta odottaa lähtöä :D

Sitäpaitsi reissuseurakin on erinomaista. Parempaa seuraa ei varmaankaan voisi olla. Kyseessä ovat siis ihanat lukioystäväiseni Kajsa ja Marianne!

Sekalaista tästä elämästä

Ehkä on aika taas päivitellä blogia, vaikkei oikein aikaa olisikaan.

Kalenteri on huiman täysi. Tässä pitäisi lukea noita kasvejakin ja nuo linnut ja nisäkkäätkin mulla on nyt vähän päässeet jäämään. Olen mä niitäkin silloin tällöin koettanut opiskella, mutta aika vähän. Kasveista osaan ehkä vajaan kolmasosan nyt - ainakin toivottavasti.

Lajintunnistukseen liittyen, löysin ystäväni ansiosta netistä hirmu addiktoiva pelin. Tarkoituksena on tunnistaa lintuja melko huonoistakin kuvista. Tunnistuksen voi tehdä monella kielellä. Itse käytän suomenkieltä. Lisään tuon linkkiluettelooni kun vaan jaksan, ehdin ja muistan.

Uusi periodi alkoi ja nyt on melkein heti tähän alkuun skipattava luentoja, kun lähden Kajsan ja Mariannen kanssa reissuun 19.3. ja sieltä tulemme 27.3. takaisin kotimaahan. Määränpäänämme on siis tavallaan Rooma, jonne matkaamme Geneven, Grenoblen, Milanon ja Firenzen kautta. Tulee varmaan jättekivaa, odotan jo innolla, ja vähän jännityksellä!

Sain, taas kerran, myös tanssikärpäsen pureman ja olenkin nyt yrittänyt melko paljon käydä Salsailemassa ja Bailatiinossa, kun on se yliopistoliikunnan liikuntamaksukin kerran tullut maksettua.
Tanssin lisäksi improilen. Siis improvisaatiota, sellaista ikään kuin näyttelemistä... Perustettiin yhden sellaisen kurssin porukan kanssa uusi aloittelijoiden improvisaatioryhmä. Ryhmällämme ei vielä ole nimeä, facebookissa group kulkee nimellä Improhautomo. Fb:n lisäksi meillä on sähköpostilista, jolle tulee tietoa treeneistä ja muusta mukavasta. Niin lähinnä nyt niistä treeneistä.
Jos on kiinnostusta, niin mukaan vain vaikkei minkäänlaista kokemusta olisi. Jos olet facebookissa, voit etsiä ryhmän sieltä ja liittyä mukaan. muussa tapauksessa ota yhteyttä minuun, niin voin kertoa lisää ja lisätään sinut sähköpostilistallemme.

Ensimmäisen lehteni, Forstihuudon 01/2008, sain taitettua tuossa jokin aika sitten. Se ehti jo ilmestyäkin. Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Seuraavan lehden olisi tarkoitus ilmestyä ennen vappua, joten kohta on taas taittorupeama edessä.
Forstihuuto on siis Metsäylioppilaat ry:n, eli Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijoiden ainejärejstölehti.

Sitten tuli tässä keväälle lisää ohjelmaa - niin kuin ei jo tarpeeksi olisi - kun minusta tulee tuutori ensi syksynä metsäekologian opintonsa Helsingin yliopistossa aloittaville opiskelijoille. Siispä tuutorointikoulutus vie aikaa keväästäni.
No niin, nyt siis tiedät, että jos tulet opiskelemaan metsäekologiaa ensi syksynä yliopistollemme, saattaa vastassasi olla tällainen... minä. ((:

Hyytiälän kesää olen pikkuhiljaa alkanut odottaa. En tiedä odotanko sitä innolla vai kauhulla. Mielipide tästä vaihtelee jopa päivittäin, mutta sinne tämä tie nyt kuitenkin näyttäisi vievän. Siellä sitten näkee onko kivaa vai kamalaa.

Nyt voisin kääriytyä peittooni ja matkata nukkumatin maille. Huomenna voisi sitten olla ajoissa klo 8:15 luenolla - toisinkuin tänään.

Kasveista ja eläimistä

Koska Suville ei riitä 355 kasvilajia, täytyy Suvin opetella myös eläimiä - nisäkkäitä ja lintuja. Tänään alkoi kurssi, ja voi olla että on ihan tarpeeksi hommaa nuidenkin opiskelussa vaikka kyllä mä periaatteessa aika monia lintuja jo tunnistankin. Ja onhan se sitten kiva kun osaa. Sitäpaitsi mä saan paljon enemmän tehdyksi silloin kun mulla on paljon tekemistä.
Tuolle kurssille ilmoittauduin jo joskus aika kauan sitten, mutta vasta oikeastaan tänään, ehkä kaksi tuntia ennen kurssin alkamista, päätin että aion oikeasti yrittää selvitä siitäkin.

Kasveihin palatakseni täytyy sanoa, että lukeminen on lähtenyt aika hyvin käyntiin. Yli 200 lajia olen jo lukenut / käynyt läpi ja ehkä puolet niistä vähintään kahteen kertaan. Osaan kyllä vasta noin viisikymmentä - ehkä - mutta onhan tässä vielä aikaa, vaikkei näin saisikaan koskaan ajatella.

Nyt taidan siirtyä nisäkkäiden tai lintujen pariin. Kivaa viikkoa kaikille! ((:

Ajatus #4

"Etsin sitä oikeaa miljooninen ihmisten joukosta, enkä aseta sille muita vaatimuksia kuin, että se olisit sinä."
-tuntematon

Lähde: kotipaikka

Haja-ajatuksia

Pitkästä aikaa postailua. On ollut hirveesti kaikenlaista tekemistä. Pakko päästä taas vaihteeksi blogiin riekkumaan. ;D

Kasvien lukeminen jatkuu, tai on oikeastaan vasta alkanut. Paniikki alkaa jo tulla, en mä millään ehdi niitä oppia..

Runoja oon jonkin verran kirjoitellut, mutta mitään kovin hienoa ei oo viimeaikoina päässyt syntymään.

Hyytiälä alkaa stressaamaan. Mä tuun niin hajoomaan niissä kahdeksassa viikossa, jotka siellä vietän.

Haalarit sain. Hienoa! :D

Jussi-gaalasta: vähän mahtavaa että Outi Mäenpää voitti naispääosan jussin! Meni kyllä oikealle ihmiselle, ihan mahtavalla näyttelijälle. Ja Kristiina Elstelä ansaitsi sivuosa-jussinsa. (:

Jos opiskelu olisi maksullista

Jos kirjoittaisin blogiani kaikesta siitä, mitä oikeasti elän ja ajattelen, tämä blogi, kuten elämäni, olisi täynnä sontaa.

Olen 19-vuotias opiskelija, asun äitini kanssa. Tämä ei varmaan vielä ole kovinkaan erikoista, mutta... Elän kirjaimellisesti äidin nurkissa; sänkyni on olohuoneen nurkassa ja tavarani siellä minne ne mahtuvat - tarvitsemani kirjat ja muu sälä tuossa sänkyni vieressä epämääräisissä kasoissa, tietenkin. Tämä se vasta on elämää.

Äidille en maksa mitään asumisesta, sillä minulla ei mitään tulojakaan ole. Kelalta voisin nostaa opintorahaa huimat 38,8 € kuussa (tai jokin vastaavan suuruinen summa), mutta tuen nostaminen - yllätys, yllätys - vaikuttaisi tukikuukausieni määrään, joten turha on tuommoista summaa nostaa. Kaikille niille, jotka tahtovat nyt kysyä, että miksen mene töihin: minua ei oteta töihin!

Suuri osa sellaisesta työstä, jota pystyy tehdä opiskelujen ohessa, on asiakaspalvelutyötä. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta siitä, mutta uskoisin pärjääväni siinä. Haettuani hyvin, hyvin moneen asiakaspalvelutehtävään, olen alkanut epäillä, että vaatimuksena niihin, on aikaisempi kokemus tällaisesta työstä.

Okei, taisin vähän huijata tuossa aikaisemmin kirjoittaessani, että "minua ei oteta töihin!", sain tuossa hetki sitten töitä kodinhoitajana. Hommaa en kyennyt tekemään kolmea päivää enempää, sillä mulla tuli selkä todella kipeäksi siitä. Muutenkaan työ ei ollut mitenkään kivaa; ohjeistuksia ei ollut, mutta kun teki jotakin väärin sai haukut. Elämä on.

Kesken ihanan joulunvieton perheen kesken isoveljeni otti taas esille niin rakastamansa puheenaiheen: jos opiskelu olisi Suomessa(kin) maksullista.

On totta, että ihmiset kunnioittaisivat enemmän opiskelua ja opiskelijoita, jos opiskelu olisi maksullista. Todennäköisesti kaikki ne, jotka opiskelevat ns. turhaan, tekisivät jotakin muuta. Toisaalta kukaan ei ikinä siinä tapauksessa lähtisi vain koettamaan jotakin alaa, niin kuin itse tein, ja jäisi siihen mahdollisesti koukkuun, mikä myös pätee minuun.

Köyhien ja keskituloisten perheiden lapset eivät pääsisi opiskelemaan. Hitto vie, eihän mulla ole nytkään varaa opiskella. Tai lähinnä elää tätä tulotonta opiskelijaelämää. Vai luuleekos joku, että huvikseni asustelen vielä äitini nurkissa?

Broidin on hyvä puhua, kun sillä itsellään kävi tuuri. Kun hän oli opiskellut itsentä työttömäksi painopinnanvalmistajaksi, sai hän töitä mahtavasta firmasta, joka palkkaa myös nuoria ilman työkokemusta. Nyt hän on edennyt firmassa esimiesasemaan, ja hänellä menee hyvin. Täytyisi kai silti ottaa huomioon, ettei kaikilla ole yhtä hyvä tuuri. Hyvin harvat työnantajat palkkaavat kouluttamattomia, työelämässä kokemattomia nuoria.

Noh, tirautettuani pari kyyneltä puhuessani väsyneenä mielipiteeni puolesta, vaihdoimme keskustelun aihetta. Onneksi.

Nyt nukkumaan, ja huomenna taas joulupöytään. :) Öitä ja joulut vielä kaikille!